Sadejuovia ja pilvisäteitä

Mitä saadaan, kun yhdistetään meteorologi ja 1863 taideteosta? Saadaan erikoinen näkökulma taiteeseen ja mielenkiintoinen taidenäyttely. Meteorologi Seija Paasonen on aina harrastanut taidetta ja jo 1980-luvulla opiskeluaikoina pohti, että olisi mielenkiintoista tarkastella taideteoksia sääilmiöiden kautta. Vuonna 2014 Paasonen oli pitämässä esitelmää Eero Järnefeltin pilvistä Järvenpään taidemuseossa, kun hänen mieleensä palasi jo opiskeluaikoina herännyt idea tutkia taideteosten... Continue Reading →

Aurinkoiset hiihtopäivät!

Hiihtoloma vetelee viimeisiään ja aamu valkenee erittäin kauniina. Pieni pakkanen, aurinko ja täysin sininen taivas. Juuri upea hiihtokeli! Tjaa, enpä usko. En ole hiihtänyt yli 30 vuoteen. Silti keväthankien aikaan hieman vihmoo niin että voisin jopa kokeilla, mutta ei tänään. Nyt on toiset suunnitelmat. Pakkaan itseni sekä omat ja lainalapsen autoon ja lähdemme kylpemään. Olen... Continue Reading →

Rakvere, pieni mutta sympaattinen helmi Virossa

Etsiessäni tietoa Viron muista kohteista kuin Tallinnasta, löysin Rakveren historiallisen kaupungin. Ajattelin, että talvisen road tripimme ensimmäinen kohde voisi olla tämä pieni Rakvere, sillä se on vain noin sadan kilometrin päässä Tallinnasta itään. Tarkoittaen että iltapäivän laivalta olisi melko mukava ajomatka ensimmäiseen majapaikkaan. Ja juuri siihen suuntaan, josta halusin Viroa tutkia! * Aiemmat postaukset reissusta: tarinaa... Continue Reading →

Visit Narva eli miten me melkein jouduimme Venäjälle!

Itä-Viron road trip -matkamme itäisin kohde oli Narva, joka on lähempänä Pietaria kuin Tallinnaa ja on hyvin venäläinen kaupunki sekä tietysti historiallinen rajapyykki idän ja lännen välillä. *Vietimme road tripin toisen ja kolmannen yön kylpylässä Narva-Joesuussa, siitä voit lukea täältä.* Narvan perustivat 1250-luvun lopulla tanskalaiset perustaessaan Narvajoelle linnoituksen. Nykyisestä Hermannin linnoituksesta ensimmäiset tiedot ovat 1270-luvulta,... Continue Reading →

Uima-allasdisco ja kovaa menoa idässä

Kun läksimme road tripin talviaktiviteetti osiosta, Paasikun Husky-taivaasta niin navigaattori sanoi "suoraan eteenpäin 175 kilometriä". Pimeässä suoraa tietä oli melko puuduttavaa ajaa ja olin väsynyt päästessämme perille, joten toivoin vain että kaikki sujuu sisäänkirjauksessa nopeasti ja pääsemme nopeasti huoneeseen. Lapset olivat husky-taivaassa jäätyneet niin pahasti että he toivoivat pääsevänsä ihanaan kylpylän lämpöön. Minustakin kylpylä tuntui... Continue Reading →

10 kansallispuistoa lähellä minun kotia, eli lähimatkailu kunniaan

Ilmastonmuutos ja lentoahdistus ja mitä näitä nyt onkaan. Ilman näitä jo trendiksikin nousseita asioita, viihdyn hyvin kotimaassa ja nautin lähimatkailusta. Monenlaisesta lähimatkailusta. Mutta suurinta antia saan yleensä luontokohteista, ihan vaikka lähimetsästä. Tein karttaharjoituksen ja tutkin mitä tunnettuja luontokohteita, nyt valikoituivat kansallispuistot, on enintään kahden tunnin ajomatkan päästä kodistani. Olen ottanut tähän nyt yhden kohteen johon... Continue Reading →

Pitkä viikonloppu Pietarissa

Mitä voisi sanoa Pietarista? Aloittaisinko kirkoista, kanavista, historiasta? Vai siitä että Pietari on kaunis ja tuttu. Se todella on kuin vähän fiinimpi Helsinki. Empiiritaloja ja barokkia, kauniita harmonisia linjoja, keltaista väriä. Tosin Pietarin talojen seinissä on myös turkoosia, vaaleanpunaista ja siellä täällä myös tummia kiviseiniä. Tyylillisesti se on huomattavasti yhtenäisempi kuin meidän Helsinki, sillä vaikka... Continue Reading →

Petäjäveden vanha kirkko, upea ilmestys!

En ole maailmanperintökohde bongari, mutta olen kirkkobongari. Olen joskus 90-luvun alussa ollut Petäjäveden vanhassa kirkossa kauniissa häissä, mutta en ihan muistanut miltä kirkko näyttää, niinpä nyt kun olimme viikonloppuna alueella, päätin käydä tutkimassa kirkkoa. Petäjäveden kirkko on yksi seitsemästä Suomen Unescon maailmanperintökohteesta. Kohteeksi ei pääse mikä vaan vanha(-kaan) tönö, mutta tämä Petäjäveden kirkko on uniikki... Continue Reading →

Suppailua Strömforsissa

Silloin tällöin poden huonoa omaatuntoa siitä, että lapseni eivät saa minulta perintönä liikunnan iloa vaan mallin sohvalla rötköttämiseen. Viimeksi tätä surressani muistin kuulleeni (ihanilta bloggari-naisilta Nooralta ja Terhiltä) Outdoor Factory –nimisestä paikasta. Outdoor Factory on nimenä vähän pelottava henkilölle, joka ei siis varsinaisesti mikään ulkoilmaihme ole. Mutta kun vaa’assa on omantunnon kolkutus niin tälläkin äidillä... Continue Reading →

Purjehdus 1700-luvun tyyliin, oletko vakooja vai merisotilas?

Useinkaan eivät sääennustukset ole kiinnostaneet niin paljoin kuin viime päivinä. Kyttäsin lauantain ennusteita hyvästä syytä. Meille oli varattu paikat tykkisluuppi Dianan perhepurjehdukselle lauantaipäivälle. Tykkisluuppi on 1700-luvun tyylin mukainen avovene, joten jos vettä tulisi niin matkanteko olisi kurjaa. Mutta ilokseni lauantain säät olivat kohdallaan. Aamu oli kaunis ja päiväksi luvattiin aurinkoa ja yli 20 astetta lämmintä.... Continue Reading →

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑